torstai 5. huhtikuuta 2018

Näyttelykutsu ja tiedote



ANNULI VIHERJUURI Kukkivan maan laulu
28.4.-25.5.2018
Galleria 4-kuus, Helsinki


Annuli Viherjuuren yksityisnäyttely Galleria 4-kuudessa oli viimeksi 10 vuotta sitten, jolloin hän valmistui kuvataiteilijaksi. Nyt vuosikymmen taiteilijan uraa takana hän palaa tuoden galleriaan uuden lyyrisen teossarjansa. ”Kukkivan maan laulu” on Viherjuuren näyttävä paluu paljon toivottuun ja rakastettuun aiheeseen eli parisuhdeteemaan. 

”Työskennellessäni teossarjan parissa sain paeta arkitodellisuutta omaan romanttiseen kuplaan. Kukkakedot ympäristönä mahdollistivat irrottelun ja värillä leikkimisen. Kookkaat kukkaniityt kutsuvat katsojankin kokemaan tämän romanttisen euforian. 

Pikkulapsiajan väsymys ja univelka tekivät sen, että aloin janota romantiikkaa ja värikarkkia silmille. Syntyi mielikuvituksen kukkaniittyjä, joiden keskellä halailevat pariskunnat viestivät illuusiota onnesta. Syntyi kukkiva satumaa, onnellisten loppujen maa. Lopputuloksesta tuli lähes yhtä sokerisen makeaa kuin rakkaus itse. 

Teokset koostuvat vastakohdista: maskuliininen-feminiininen, tumma-vaalea, pelkistetty- pikkutarkka, lämmin-kylmä, vastavärejä unohtamatta. Kontrasti yksityiskohtaisesti työstettyjen pariskuntien ja sattumanvaraisesti sommiteltujen, kaksiulotteisten kukkien välillä muodostaa yllättävän rauhallisen ja herkullisen harmonian.” 

Annuli Viherjuuri (s. 1984) on osallistunut yhteisnäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla sekä pitänyt yksityisnäyttelyitä vuodesta 2006. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Satakunnan Ammattikorkeakoulusta Kankaanpään Taidekoulusta vuonna 2008. Hän oli Taidekeskus Salmelan kesän 2010 Nuori taiteilija. Viherjuuren teoksia julkisissa kokoelmissa on mm. Oulun Taidemuseossa. Asikkalalaislähtöinen Viherjuuri asuu ja työskentelee Kokkolassa. 

Avajaiset la 28.4.2018 klo 17-19

Sopraano Minna-Leena Lahti esiintyy. Tarjoilua.

Galleria 4-Kuus, Uudenmaankatu 4-6, Helsinki 

Sydämellisesti Tervetuloa!

torstai 22. maaliskuuta 2018

Polvihousupoikia viime kesältä


Eilen sain hyviä uutisia. Matkahuollosta tuli viesti, että Teosvälityksestä myymättömät teokset ovat palanneet takaisin Kokkolaan. Suurtapahtuman henkilökunnalla ei ole aikaa ilmoittaa taiteilijalle jokaisesta myynnistä, vaan ainoastaan silloin taiteilijaan ollaan yhteydessä, jos kaikki hänen teoksensa on myyty. Silloin taiteilija voi toimittaa uusia teoksia esille.

Se onkin aina jännittävää mennä hakemaan takaisin tullut paketti, kun ei yhtään tiedä, onko kaikki tulossa takaisin. Iloinen yllätys tällä kertaa oli se, että "Kuin tuuli" oli myyty!

Viime kesänä samaan aikaan kun maalasin edellä mainitun teoksen, tein myös nämä pojat:

Vesimalja
2017, öljy kankaalle, 100 cm x 80 cm

Tuulettajat
2017, öljy kankaalle, 100 cm x 80 cm

Nämä pääsevät esille yksityisnäyttelyyni gallerian erilliseen takatilaan. Pariskunnat saavat lähes koko näyttelytilan itselleen, kun taas studiotilassa odottaa toisenlainen tunnelma. Positiivinen symboliikka tulee taas edustetuksi, kuinka voisinkaan jättää sen pois?

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Malttamaton


Sain hiljattain tehdä oikein antaumuksella töitä, kun mies oli isyysvapaalla 3 viikkoa. Voi kuinka nautinkaan, ja sain kunnon flown päälle! Kaikki keskeneräinen tuli valmiiksi ja oli aikaa viimeistellä teokset huolella.

Tulevan näyttelyn maalaustyö on tehty. Nyt teokset saavat kuivua pääsiäisen yli ennen pakkaamista kuljetukseen. Avajaiskutsut menevät painoon kohta. Malttamaton mieli.

En voi kuin hämmästellä sitä, miten tässä elämäntilanteessa, kun lapset ovat vielä kotihoidossa, sain pitkäjänteisellä työllä valmista aikaan. Tämä tuleva näyttely onkin jotain minulle. 10 vuotta ammattilaisena on sellainen henkilökohtainen merkkipaalu ja tämä näyttelyn valmistaminen on ollut minulle vapaa-aikaa kotiäitiydestä.

Syksyllä bloggasin työskentelystäni ja näyttelyn valmistamisesta täällä, ja nyt työhuoneeni seinät ovat täynnä valmiita teoksia. Koen onnistumisen tunnetta, enkä malttaisi odottaa, että jo olisi näyttelyn ja avajaisten aika. Siitä tulee minulle juhla.

Yksityisnäyttelyni Kukkivan maan laulu Galleria 4-kuudessa (Uudenmaankatu 4-6, Helsinki) 28.4.-25.5.2018. Tervetuloa!

torstai 8. maaliskuuta 2018

Paikallisjulkisuutta radiossa


Yllä oleva kuva on napatta Yle Kokkolan Facebook-sivulta. Minua käytiin haastattelemassa tällä viikolla Yle Kokkolan toimesta, ja hyvin leikelty haastattelu tuli radiosta tänä torstaiaamuna. Haastattelu tehtiin lauantaina alkavan Taidemaalariliiton Teosvälityksen takia, mutta sen tapahtuman lisäksi juteltiin myös tulevasta yksityisnäyttelystäni, jonka teoksia alkaa olla jo työhuoneen seinät täynnä.

Teosvälitykseen osallistuu tänä vuonna reilu 600 taiteilijaa ja jokaiselta saa olla mukana max. 3 teosta. Minulta on esillä pari maistiaista tästä uudesta teossarjasta, pariskuntia kukkakedoilla, sekä viime kesänä valmistunut "Kuin tuuli". Siinä polvihousupojat juoksevat rannalla värikkäät viirit hulmuten, ja näin jälkikäteen ajateltuna se teos toimi minulle symbolisesti värintuojana, jota tarvittiin että tämä uuden teossarjan värileikki pystyi tulla.


Jos vain mahdollista, niin poikkea Helsingin Kaapelitehtaalla kuluvan viikon aikana, sillä sieltä sillisalaatista pitäisi löytyä vähän Viherjuurtakin...

lauantai 24. helmikuuta 2018

Maalaamisen ytimessä


Voi miten olenkaan tykännyt työstäni taas! Tuntuu vain että päivässä on liian vähän tunteja, kun keskeneräiset teokset odottavat lisätyöstöä. Maalaaminen on prosessi, ja viimeisin teos siitä taas muistutti. En ehdi luonnostella, vaan lähden suoraan maalaamaan, vaikka se tarkoittaisi pitkällistä työstöä ennen lopputulokseen pääsemistä. Mutta se on palkitsevaa onneksi lopuksi.

Kun oikein innostun taiteen luomisesta, poskeni lämpenevät ja punottavat. Hyvä olo hehkuu. Ja kun paini jonkun teoksen kanssa kääntyy voitoksi, saatan jopa hypähtää muutaman tanssiaskeleen siitä riemusta. Vaikka olen monessa asiassa jo niin aikuinen monine painolasteineen ja huolineen, on ihana huomata itsessään vielä jotain lapsenkaltaisuutta.

Olen loppusuoralla näyttelyn valmistamisen suhteen, enää muutama teos kaipaa työstöä. Olen rakastanut luoda tätä sarjaa. Ja olen jopa vähän ihmeissänikin, miten olen ehtinyt tehdä kaiken tämän ottaen huomioon elämäntilanteeni univelkaisena pienten lasten äitinä. Miten olen saanut itsestäni irti tämän? Joku toinen olisi varmasti jättänyt gallerian varaamatta tässä elämäntilanteessa, mutta minulla on ollut motivaatiota. Tämä työni on suorastaan ollut pelastukseni nyt, ja jaksan olla parempi äiti arjessa, kun käyn välillä työhuoneella saamassa väriterapiaa.

Ennen tuota kiintopisteessäni olevaa näyttelyä ehtii vielä olla Taidemaalariliiton Teosvälitys Kaapelitehtaalla Helsingissä. Sinne, 600 taiteilijan joukkoon, minulta tulee 3 teosta tänä vuonna. Lisätiedot: https://www.painters.fi/teosvalitys/

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Värikarkkia


Antoisa työvaihe, kun teoksia uudesta sarjasta alkaa olla jo mukava määrä valmiina. Kaikesta pikkulapsivaiheen univelasta ja työajan vähyydestä huolimatta pitkällä aikavälillä tulosta syntyy. Juuri tuo väsymys alunperin taisikin laukaista tämän uuden värivaiheen, värikarkkia väsyneille silmille. Ja vielä kun aihepiirikin on niin sokerisen siirappinen, mieli piristyy.

Edellisestä teossarjastani Toivon valtakunnasta on vielä muutamia teoksia kotia vailla. Päivitin lisätietoja myytävissä oleviin teoksiini Taideverkkokauppa Taikossa, ja -30 % taideale jatkuu:

https://taiko.fi/artists/annuliviherjuuri

perjantai 19. tammikuuta 2018

Tammikuun kiireitä

Olipa ihmeellinen vuoden aloitus, kun sain ottaa aikalisää kotiäitiydestä ja paneutua töihin usean päivän ajaksi. Näyttelykokonaisuus keväälle hahmottuu, ja sain tuosta jaksosta hyvän vireen päälle.

Jokavuotinen Taidemaalariliiton Teosvälitys tulee taas. Ilmoitin jo itseni hyvissä ajoin sinne mukaan, tai siis kolme teosta, jotka Kaapelitehtaalle tällä kertaa lähetän.

https://www.painters.fi/teoskuvia/

Yllä linkki tapahtuman teoskuviin, joka päivittyy sitä mukaa kun taiteilija ilmoittautuu mukaan.

Taidemaalariliiton teosvälitys 10.3. – 18.3.2018
Kaapelitehdas, Merikaapelihalli
Tallberginkatu 1 C, Helsinki
Avoinna: ma – pe 12 – 18, la – su 11 – 17
9.3. avoinna ajanvaranneille. Vapaa pääsy.
Yleisöesittelyt:
la ja su klo 12 ja klo 14
Lisätietoja: Projektipäällikkö Sari Tenni, sari.tenni(at)painters.fi, puh. 044 544 4449
Seuraa tapahtumaa Facebookissa: Taidemaalariliiton teosvälitys

Osallistun tapahtumaan symbolisilla "värin tuojillani" eli

Kuin tuuli
öljy kankaalle, 2017, 80 cm x 100 cm
2250 € (sis. alv 10 %)

Näiden polvihousupoikien lisäksi laitan esimakua uudesta värikylläisestä teossarjastani, jota luvassa yksityisnäyttelyyn Helsinkiin myöhemmin keväällä

Kukkiva aika
öljy kankaalle, 2017, 45 cm x 55 cm
1000 € (sis. alv 10 %)

Unelmoijat
öljy kankaalle, 2017, 40 cm x 46 cm
890 € (sis. alv 10 %)

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Arkitodellisuus kauas jää


Työni on tällä hetkellä ihanaa vaihtelua arkeen. Huolet ja asioista murehtiminen jäävät työhuoneeni ulkopuolelle, kun sisällä odottaa väriterapiaa ja romantiikkaa. Yhdellä seinällä on valmiita teoksia jo mukava määrä, vaikka tekemistä vielä piisaakin ennen kun näyttelykokonaisuus on valmis. Aikaa on toivon mukaan tarpeeksi jäljellä, vaikka nälkä kasvaa syödessä. Suunnitelmat elävät, ja ideoin uusia teoksia, mutta kun työskentelen vain kaksi päivää viikossa, on pakko ottaa realiteetit huomioon ja priorisoida oleelliseen.

Samalla jännittää, miten tämä uusi pariskuntasarja otetaan vastaan. Olen pyrkinyt pois valokuvamaisuudesta ja koen, että nämä kukkaniityt ovat auttaneet siinä tavoitteessa. Harmaata olen yrittänyt välttää, ja ei sitä muualla olekaan kuin miehen lakanassa. Aluksi ajattelin, että välttäisin myös puhtaan valkoista, mutta salakavalasti se tuli taas näihinkin, ensin pienesti sinne tänne ja sitten muutamaan teokseen jopa hallitsevaksi väriksi. Valkoisesta minun on näemmä turha pyrkiä eroon. Kaikilla on omia maneereja, vaikka niitä kuinka yrittäisikin ravistaa pois.

Ennen joulua ehdin työskennellä enää kolme kokonaista päivää, ja sitten onkin vuosi paketissa. Ei hassumpi vuosi tämä 2017, syntyi polvihousupoikia ja pariskuntia kukkaniityillä. Kesällä tein maalauksen, jossa kaksi poikaa juoksevat rannalla ja lennättävät samalla suuria värikkäitä viirejä (tai jotain sellaisia härpäkkeitä), ja näin jälkikäteen ajatellen ne pojat ikään kuin toivat maalauksiini kirkkaat värit, kun sitten syksyllä siirryin työstämään tätä Kukkivan maan laulu -sarjaa. Värin tuojat.


Kuin tuuli
(myytävänä verkkokauppa Taikossa täällä https://taiko.fi/artwork/k8lxj-7ecbh-9691)

maanantai 20. marraskuuta 2017

Väriä marraskuuhun


Muutama maalaus on jo ehtinyt valmistua. Teosten nimiä en vielä paljasta. Kokoluokka pysyy tällä kertaa maltillisena, max 80 x 80 cm. Pitänee loppuvuosi malttaa pitää sometaukoa, kun eivät nämä uuden sarjan teokset oikein sovi jouluteemaan. Rauhaa ja rakkautta kaikille!


maanantai 6. marraskuuta 2017

Kukkaniittyjen viemää


Arki menee rullaten työn ja kodin välillä. Työhuoneen seinät täyttyvät keskeneräisistä maalauksista, jotka tässä seuraavien kuukausien aikana työstän valmiiksi. Nyt on hyvä vire päällä. Ihana tunne, kun tiedän mitä olen tekemässä. Kun on ollut työelämässä pitkä sellainenkin etsintävaihe, että inspiraatio oli aivan hukassa, niin osaa todella arvostaa tätä itsevarmaa tunnetta.

En tarkoita, että teosten työstäminen kävisi kuin leikki, sillä toisten maalausten kanssa joutuu tekemään enemmän töitä ennen kun lopputulos miellyttää omaa silmää, mutta silti itselläni on kova luottamus siihen, että se mitä nyt syntyy, on hyvää. Siksi rakastan tätä työtä. Tätä tekemisen intoa, vapautta tehdä juuri sitä, mikä hyvältä tuntuu.

Nyt on niin monta teosta kesken, kukkaniittyjä vaikka kuinka monta, että olen laittanut tavoitteeksi loppuvuoden työstää pariskuntia valmiiksi. Ei auta vaikka marraskuussa olen aina väsyneempi kuin yleensä, ja vaikka kuopus edelleen herättelee öisin, nyt on jaksettava keskittyä henkilöiden yksityiskohtiin, anatomian tutkimiseen. Se on onneksi palkitsevaa, kun tämän työvaiheen jaksaa. Siten valmista pukkaa tulemaan.


Lapset ovat vielä kotihoidossa, mikä tarkoittaa sitä että omia työpäiviä minulla on vain 2 / viikko. Silloin tällöin pääsen lisäksi iltatöihin muutamiksi tunneiksi. Ja välillä kuopuksen päiväunten ajaksi käymme esikoisen kanssa työhuoneella. Neiti 4 vee haluaa myös maalata "niin kuin aikuiset" eli seisten, ja olenkin järjestänyt hänelle oman maalaustelinenurkkauksen. Syksyn mittaan pikku taiteilijalta on syntynyt suuri määrä vesiväritöitä, joita hän on saanut halutessaan vielä tuunata pastelliliiduilla. Pakkohan näitä ihania oli seinälle nostaa, antamaan minulle lisää tekemisen iloa kun yksin työskentelen.