perjantai 22. elokuuta 2014

Pakkauspuuhia


Osasinpa teettää juuri oikean kokoisen laatikon! Nuo maalaukset mahtuivat sinne pakkausmateriaaleineen juuri hyvin, eivätkä varmasti pääse liikkumaan kuljetuksen aikana. On ilo tehdä asiat huolella. Nyt postimies saa hoitaa paketin perille.


Pidät minua ehkä hassuna kertomalla näin seikkaperäisesti teosten pakkaamisesta. Mutta se suotakoon, onhan tämä ensimmäinen kerta kun lähetän teoksiani ulkomaille. Monta uutta asiaa tuli opittua samalla.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Silkkipaperin metsästys


Teokset ovat kohta lähetyskunnossa Saksaan. Vielä tarvitsee pakata ne turvallisesti hienoon puulaatikkoon, jonka teetin. Pakkausmateriaalina minulta löytyy omasta takaa kuplamuovia ja aaltopahvia (sekä styroxia tukkimaan kolot), mutta maalauspinnan ja muovin välissä saisi olla vielä jotain, kuten valkoista silkkipaperia.

Siinä sitten käytin ison osan päivän työajastani kävellen ympäri (pikku)kaupunkia silkkipaperia etsien. "Voihan Tiimari, minkä teit!", ajattelin kun en millään keksinyt, missä muualla sitä olisi voinut löytyä. Kunnes viimein keksin työhuoneeni lähellä olevan kirjakaupan, ja sieltä löytyi hyvää silkkipaperin korviketta iso rulla.

Maalausteni taakse kirjoitan aina teoksen nimen, oman nimeni sekä tekovuoden. Jostain syystä yhteen lähtevistä teoksista se oli vielä päässyt uupumaan, mutta nyt pitäisi olla kaikki valmiina pakkaamista varten.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Hampuriin


Tässäpä kutsu Hampurin näyttelystä, josta olen jo hieman täällä puhunut. Viime syksynä sain yhteydenoton galleristilta, ja hän pyysi minua osallistumaan mukaan vaihtuviin yhteisnäyttelyihin galleriassaan. Enhän itse olisi tajunnut edes etsiä kyseistä paikkaa, vielä vuosi sitten olin onnellisesti äitiyslomalla. Sovimme näyttelystä syyskuuksi 2014, jotta minulle jäisi riittävästi aikaa valmistaa kokonaisuus käytännössä tyhjästä.

Onneksi sain inspiraation marraskuussa, ja nyt nuo Saksaan lähtevät teokset ovat vain pieni osa isoa uutta maalauskokonaisuutta, jonka työstämiseen menee vielä tovi jos toinenkin. Mutta voisi sanoa, että tämä näyttely on alkusysäys Toivon Valtakunnalle. Minnehän kaikkialle muualle sarjan teoksia vielä esille päätyykään?

En tiedä, mitä odottaa Hampurin näyttelyltä. En tiedä, voisiko se poikia jotain lisänäyttelyä tms. Saksassa. En ole laittanut sille näyttelylle mitään tavoitteita, niin ei sitten tule pettymyksiäkään. Pääasia on, että saan työkokemusta kansainvälisyydestä. Se tuntuu mukavalta ja hiukan jännittävältäkin ajatukselta.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Herrasmiehen muotokuva

L. Kalliokoski
öljy kankaalle
40 cm x 35 cm

Minulta tilattiin muotokuva 70 vuotta täyttävästä herrasmiehestä. En tuntenut mallia ennalta, ja oli hauskaa kun selvisi, että hän asuu melkein naapurissa. Oli aika laittaa hetkeksi syrjään pastellinen ja hempeä värimaailma ja uppoutua näihin kasvoihin ja ihmiseen, jota tyttärensä kuvaili suureksi persoonaksi. Yllättävän mukavaa vaihtelua oli tämä muotokuvan tekeminen. Tilaajina toimivat mallin lapset, jotka olivat todenneet, että tämän ikäisillä kun on jo kaikkea, joten miksipä ei teettäisi muotokuvaa. Nyt vielä odottelen teoksen kuivumista ja sitten on luovutuksen aika.

Tapahtuipa maalausprosessin aikana jotain, jonka voisin tässä jakaa. Eräänä iltana olin ystävän luona kylässä ja hänen tarjotessa kahvia en kehdannut kieltäytyä. Sepä veikin yöuneni täysin, ja aikani unta etsittyäni tuumasin, että voisin aivan hyvin tehdä vaikka töitä. Joten klo 3.30 nousin, puin päälleni ja lähdin pyörällä työhuoneelle. Oli ihan mahtava tunnelma, katulamput olivat päällä ja aamu sarasti. Säikytin muutaman räkättirastaan ohi ajaessani.

Mielelläni olisin kyllä nukkunut yön, mutta sain jatkettua näitä kasvoja hyvin pitkälle noilla varhaisilla tunneilla. Olikohan sen kahvikupin seassa jotain muutakin?