sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Seppele

Seppele
öljy kankaalle
80 cm x 80 cm

Seppele on minulle positiivinen ja visuaalisesti niin esteettinen esine, että inspiroiduin siitä. Seppeleellä onkin tärkeä rooli tässä teossarjassa. Onhan se vertauskuva iankaikkiselle elämälle kristillisessä symboliikassa.

Seuraavassa pieni kokoamani tietopaketti seppeleestä, sen symboliikasta sekä historiasta hääkoristeena.


SEPPELE

Kristillisessä symboliikassa seppele on iankaikkisen elämän ja voiton vertauskuva. Antiikin maailmassa laakeriseppele symboloi niin voittoa ja kunniaa, kuin rauhaa, ikuisuutta ja kuolemattomuutta. Seppeleen pyöreä muoto kuvastaa aurinkoa ja sen ikuista pyörimisliikettä.

Morsiuskruununa sitä on käytetty jo antiikin aikaan, kun kreikkalaiset ja roomalaiset morsiamet koristivat hiuksensa kukkaseppeleellä kukkien jumalattaren Floran kunniaksi. Silloin seppele punottiin orapihlajan tai rautayrtin kukista, joiden uskottiin karkottavan pahoja henkiä.

Kruunu on myös koristanut morsiamen päätä. Se on perustunut katolisen kirkon kunnioitukseen neitsyt Mariaa kohtaan, ja sillä on haluttu korostaa morsiamen koskemattomuutta. Kiinni sidotut hiukset ovat kuvastaneet sitoutumista (avioliittoon). Seppeleen on nykyisin korvannut hääkimppu.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Rauha

Rauha
öljy kankaalle
150 cm x 160 cm

Tässä on hyvä
tässä on rauha
tässä on helmeilevä hiljaisuus
valoisa avaruus
olla vaan


Toivon valtakunnan toisen osan ensimmäinen teos on valmis. Kookas maalaus on ehkä epäkäytännöllinen, mutta ai että oli mukavaa maalata jotain näin suurta.

Taustasta tuli värimaailmaltaan itselleni uudenlainen. Sinistä en ole juuri käyttänyt, nytkin taitoin sen liilan kanssa. En tiedä, miksi vierastan sinisen käyttöä, onhan se kuitenkin kaunis väri. Aluksi teinkin siitä sinisemmän, mutta tällainen siitä sitten lopulta tuli.

Maalausprosessin aikana mietin talvipäiväisiä taivaan sävyjä. Pastellista vaalensinistä, liilaa, ja hitusen persikkaakin. Ja valkoista, paljon valkoista.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Hiljaa hyvä tulee


Tekisi jo niin kovasti mieli julkaista täällä uusia teoksiani, mutta eivät ole valmiita vielä. Keskeneräistä en suotta laita arvosteltavaksi. Kärsivällisyys tässä työssä kasvaa, tai ainakin tämä oma työskentelyni sitä vaatii. Lopputulos on toivottavasti sen arvoista.

Oulun näyttely purettiin viikko sitten, ja siitä jäi hyvä mieli. Vaikka taloudellisesti menikin hyväntekeväisyyden puolelle, sain paljon positiivista palautetta näyttelystä. Viimeisellä viikolla kävijöitä oli välillä tungokseksikin asti ja teosteni parissa viihdyttiin. Helmentarjoajan kanssa oli kuulemma käyty tuijotuskilpailuakin. Kumpikohan voitti?