torstai 28. huhtikuuta 2016

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Näyttely pakettiin


Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja nyt oli ensimmäisen museonäyttelyni vuoro päättyä. Jäi hyvä mutta haikea mieli. Oli ilo saada Toivon valtakunta näin laajasti esille keskelle omaa kotikaupunkiani. Kaikki oikeastaan onnistui yli odotusten. Ripustaessa huomasin, että näyttelytila tuntui sopivan teoksilleni täydellisesti, ja harmoninen tunnelma tavoitti katsojat. Tarkkaa tietoa kävijämäärästä minulla ei ole, mutta ymmärsin, että näyttely oli suosittu - se siis sai ihmiset liikkeelle, ja monet kävivätkin kyseisessä museossa ensi kertaa! Ja jotkut jopa monta kertaa.

Kaiken sen positiivisen palautteen, kehut ja virkistyneet ilmeet näyttelyvierailun jälkeen sidon hyvien muistojen helminauhaan, ja yritän muistaa kaivella sen esiin huonojen aikojen tullessa. Tuntuu kuin olisin saanut olla jossain ihanassa pumpulisateessa koko näyttelyn ajan. Kiitos kaikille näyttelyssä vierailleille!

Koska kyseessä oli museonäyttely, myynnillisiä odotuksia minulla ei ollut. Kuitenkin muutama teos meni kaupaksi ja siitäkin sain iloita. Tämä näyttely on ensimmäinen, josta saan myös näyttelykorvaukset - siis jotain ihan muuta ja uutta sen sijaan, että oman taiteensa esillä olosta joutuisi itse maksamaan. Kuulun Kuvastoon, visuaalisten alojen tekijänoikeusjärjestöön, ja joskus ensi vuoden puolella saan heidän kauttaan jonkinlaisen korvauksen tästä näyttelystä. Toki ilmaista työtä jouduin myös tekemään tämän näyttelyn tiimoilta, kun minulle ei makseta päivärahaa tai tuntipalkkaa esimerkiksi ripustuksesta ja purkamisesta. Näitä mielenkiintoisia tämän ammatin varjopuolia, joista on viime aikoina alettu enemmän puhua (mediassa ja somessa).

Haikea mieli näyttelyn loppuessa johtuu osittain myös siitä, että seuraavaa näyttelyä ei ole vielä kalenterissa sovittuna, sillä jään äitiyslomalle. Virtuaalisesti Toivon valtakunta tavoittaa toivottavasti katsojia tänäkin aikana, ja se maailma saa elää omaa elämäänsä bittiavaruudessa. Livenä teokset näyttävät toki parhaalta, mutta jospa ne tätäkin kautta kohtaisivat, puhuttelisivat ja antaisivat esteettisiä elämyksiä, ennen kun on taas uuden luomisen aika.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Art Addiction Biennial 3


Liityin mukaan Art Addiction -taiteilijaesittelysivustolle. Sain sähköpostilla tästä mainosta ja luvattiin paljon, mutta saa nähdä. Ajatukseni liittymiselleni oli, että Toivon valtakunta saisi tätä kautta virtuaalista lisänäkyvyyttä. Sain tällaisen diplomin, joka näyttää hienolta, vaikka en tiedäkään, onko sillä mitään virkaa. Ilmeisesti heillä on tapana antaa lähes kaikille taiteilijoille jokin tällainen tunnustus. Mikäs siinä. :D

Oma esittelysivuni löytyy täältä:
http://www.artaddiction.net/medial_biennial3/Annuli-Viherjuuri/Viherjuuri.htm

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kuin raikas kevätaamu

Seppele
öljy kankaalle
19x19 cm
2015

Koululaisryhmät ovat ahkerasti käyneet nyt huhtikuussa näyttelyssäni K. H. Renlundin museolla. Ryhmät myös työskentelevät tilassa tutustuttuaan ensin näyttelyyn. Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin tehtävänä miettiä ja piirtää oma "toivon valtakunta". Eilen sain aivan ihastuttavan palautteen museovierailusta eräältä opettajalta.

"Hei!

Olin tänä aamuna pari tuntia luokkani kanssa Toivon valtakunta -näyttelyssä. Koimme todellisen flow:n kun virittäydyimme ihanien, rauhoittavien ja toivoa virittävien töittesi kautta työskentelyyn. Oli upeaa nähdä myös niiden lasten, joilla tavallisesti on suuriakin keskittymisvaikeuksia, keskittyvän sydämestään pohtimaan, millainen on se valtakunta, jossa he haluaisivat elää ja kasvaa.

---- Välillä on todella virkistävää käydä näyttelyssä, johon pääsee sisälle heti, kuin raikkaaseen kevätaamuun!"

Roosin talo, K. H. Renlundin museo, Kokkola

Toivon valtakunta -näyttelyni on esillä sunnuntaihin 24.4. asti. Vielä siis ehtii päästä näkemään kokemaan nämä teokset ihan livenä!


Jotain ihan muuta ja mielenkiintoista tarjoutui minulle viime viikolla, kun pääsin osaksi tuomaristoa lasten kuvataidekilpailuun. Oli hyvin erilainen työpäivä, mutta mieluinen. Eikä tarvinnut pelkällä ruokapalkalla olla, vaan tästä maksettiin jopa ihan tuntipalkkaakin. Taiteilijat kun monesti törmäävät tilanteisiin, joissa ilmaistyötä tarjotaan "näkyvyyden lisäämiseksi". Ja monesti joutuu jopa itse maksumieheksi. Mikä ilo olikaan siis ottaa lipastossa lojunut verokortti mukaan! Tuomarointi sujui hyvässä ja huumorintajuisessa hengessä, ja eniten minua sykähdyttivät nuorimpien sarjan supersankariteokset. Mikä ilmaisuvoima ja värikkyys!

torstai 7. huhtikuuta 2016

Polvihousupoika


Kuvasin uusia mallikuvia tulevia maalauksia ajatellen. Inspiroiduin pojasta tällä kertaa (tyttöjä unohtamatta). Näin mielessäni pojan polvihousuissa ja hihattomassa paidassa, ja seuraavaksi löysinkin itseni jo ompelemassa kyseisiä vaatteita. Mallini aluksi naureskelivat kyseiselle asulle, mutta visuaalisesti asu vastasi täysin sisäistä visiotani.

Tämä symbolinen maailma saa siis jatkoa, joskus tulevaisuudessa. Nyt vielä luonnoksena toimivat mallikuvat joutavat "pöytälaatikkoon" odottamaan työstöä. Kun aikanaan on aika palata äitiyslomalta maalaustyön pariin, on jo materiaalia valmiina työn aloituksen helpottamiseksi. Siis ihan parasta odotusajan hyödyntämistä tällainen pohjatyö!